Miten suojaat aineettoman omaisuutesi?

 

Haluaisitko suojata yrityksesi arvokkaan aineettoman omaisuuden, varmistaa oikeutesi ja lisätä tuotteesi arvoa? Harri Koivisto Koivisto PatentIT Oy:stä on kiertänyt ympäri Satakuntaa kertomassa, mitä IPR (Intellectual Property Rights, aineettomat oikeudet) tarkoittaa käytännön liiketoiminnassa. 

Kuka olet?

– Harri Koivisto, DI, takana 20 vuotta patenttialalla. Toimitusjohtaja Koivisto PatentIT Oy:ssä. Olen sekä Suomessa auktorisoitu patenttiasiamies että eurooppapatenttiasiamies. Eurooppapatenttiasiamiestutkinnon suorittamisen myötä voin edustaa asiakkaitani myös Euroopan patenttivirastossa.  

Osataanko aineettomia oikeuksia hyödyntää riittävästi pk-yrityksissä?

– Maailma on muuttunut valtavasti patenteissa ja tavaramerkeissä viimeisen 20 vuoden aikana. Suuryrityksissä aineettomien oikeuksien hyödyntäminen on merkittävä osa liiketoimintaa. Osaamista on siirtynyt tätä kautta pk-yrityksiin, joista osa hallitsee uudet pelisäännöt. Vastaavasti osalle yrityksistä patentit, tavaramerkit ja mallit ovat vieraita työkaluja.

Miten oikea suojausmuoto valitaan?

– Suojaus on investointi, joka pitää perustella siinä kuin muutkin. Patenttiasiamies tai tavaramerkkiasiamies osaa neuvoa oikean suojauksen valinnassa. Yleissääntönä: uudet tekniset laitteet, ratkaisut, sovellukset tai tietokoneohjelmistot voi patentoida; sanat, merkit, sloganit ja kuviot suojataan tavaramerkeillä.

Voiko uuden palvelutuotteen suojata?

– Kyllä voi. Riippuu palvelutuotteesta, mikä on oikea suojausmuoto. Jos palvelutuote toteutetaan valmiilla työkaluilla, kannattaa harkita tavaramerkkiä. Jos siinä käytetään jotain uutta laitetta tai itse tehtyä tietokoneohjelmaa, ratkaisun voi patentoida.

Mitkä asiat ovat hankalia esim. patentoinnissa?

– Patentointi itsessään vaatii tarkkuutta ja ammattitaitoa. Huonosti tehty patenttihakemus vain julkaisee yrityksen salaisuudet, eikä anna yksinoikeutta vastineeksi. Siksi hakemusten laadinnassa ja käsittelyssä kannattaa käyttää siihen erikoistuneita patenttiasiamiehiä. Toinen hankaluus liittyy kustannuksiin. Miten sovittaa patentointikulut liiketoiminnan kasvuun? Asia korostuu erityisesti kansainvälisessä patentoinnissa. 

Milloin patenttia kannattaa hakea?

– Simppeli sääntö – harmittaisiko, jos kilpailija kopioisi ideasi? Jos vastaus on kyllä, patentointia kannattaa harkita. Tärkeää on muistaa, että patentoitavaa keksintöä ei saa julkaista ennen kuin patenttihakemus on jätetty virastoon. 

Mitkä asiat helposti ymmärretään väärin patentoinnissa?

– Ensimmäinen väärinymmärrys – patentti itsessään ei tuota rahaa. Voitto muodostuu patentilla suojatun tuotteen myynnistä. Myös myynnin eteen on tehtävä työtä. Toinen väärinymmärrys liittyy yksinoikeuteen – patentin haltijan pitää itse kieltää muita loukkaamasta patenttiaan. Patenttivirasto ei valvo patentin loukkaamista.  

Olet käynyt Satakunnan maaseutuinnovaatioista uutta liiketoimintaa -hankkeen infotilaisuuksissa perehdyttämässä pk-yrityksiä aineettomiin oikeuksiin ja niiden suojaamiseen. Onko tilaisuuksissa noussut jokin asia erityisesti esiin?

– Suomessa tehdään paljon loistavaa kehitystä tuotteisiin ja palveluihin - jopa parasta maailmassa. Samalla moni hyvä idea jää hyödyntämättä, kun pk-yritys kamppailee päivittäisten haasteidensa parissa. Kaikkea ei tarvitse tehdä itse. Tarjolla on maksutonta neuvontaa, verkostoja ja tukia – näitä kannattaa käyttää.

 

Seuraava infotilaisuus 9.1.2018 klo 8–11 Merikarvialla, lue lisää ja ilmoittaudu www.lyyti.in/innovaatiot5