Puettava exoskeleton keventää raskaissa työtehtävissä

Ulvilassa järjestettiin 29.4.2019 Puettava exoskeleton teollisuudessa -asiantuntijaseminaari, joka veti paikalle kymmeniä aiheesta kiinnostuneita eri teollisuuden alojen edustajia. Tapahtuman pääpuhujana toimi hollantilaisen Skelexin Iwar de Wit, joka esitteli exoskeletoneiden käyttömahdollisuuksia erilaisissa teollisuuden tehtävissä.

Puettavalla exoskeletonilla eli tukirangalla voidaan vähentää kuormittavien, usein toistuvien työasentojen haittavaikutuksia ja ennaltaehkäistä tuki- ja liikuntaelimistön oireita. Puettavia exoskeletoneja voidaan hyödyntää teollisuudessa tuotannossa, kokoonpanossa, hitsauksessa, maalauksessa, kunnossapidossa tai rakentamisessa. Skelexin exoskeleton on suunniteltu erityisesti keventämään ylöspäin tehtävää kuormittavaa ja raskasta työtä, kertoo de Wit.

 


Iwar de Wit esittelee puettavaa exoskeletonia.

Tuotetta esiteltiin Suomessa ensi kertaa Puettava exoskeleton teollisuudessa -tilaisuudessa ja sitä testattiin Componenta Finland Oy Porin yksikössä ja Agrifutura Oy:n kasvihuoneella.


Tuki- ja liikuntaelinsairauksien kustannukset ovat korkeat

Porin Terveystalossa toimivan vastaavan työfysioterapeutti Timo Murron mukaan etenkin ylirasituksesta johtuvat yläraajavaivat ovat hyvin yleisiä työikäisillä.
- Tuki- ja liikuntaelinsairauksien merkittäviä riskitekijöitä ovat toistuvat, yksipuoliset liikkeet, joissa kannatellaan käsiä yläasennossa. Myös staattiset ja kumarat tai kiertyneet asennot ovat työssä nopeasti kuormittavia tekijöitä.

Suomessa 22 % kaikista lääkärikäynneistä liittyy tuki- ja liikuntaelimistön sairauksiin. Kelan maksamista sairauspäivärahoista tuki- ja liikuntaelinsairauksien osuus on suurin 5 miljoonalla päivällä vuosittain. Tilastojen mukaan sairauspoissaolojen, työkyvyttömyyseläkkeiden, työtapaturmien ja edellä mainittuihin liittyvän sairaanhoidon ja alentuneen työkyvyn kustannukset ovat Suomessa 40 miljardia euroa vuodessa.

Murro hoitaa työssään paljon tuki- ja liikuntaelinsairauksiin liittyviä asiakkaita.
- Valtaosa asiakkaista paranee muutamassa viikossa, mikäli rasitustekijän vaikutus lakkaa. Kuitenkin ylirasituksen toistuminen on yleistä, ja pienellä osalla asiakkaista tila kroonistuu. Huono ennuste liittyy fyysisesti kuormittavaa työhön ja kivun voimakkuuteen lähtötilanteessa, sanoo Murro.

Tänä päivänä työhön liittyvästä rasituksesta palaudutaan huonosti. Kuormitustekijöiden ennaltaehkäisy ja vähentäminen esimerkiksi työympäristön muutoksilla, työjärjestelyillä ja kierroilla sekä ergonomialla on tärkeää.

- Myös uusille apuvälineille on tarvetta, jotta mahdollisimman moni raskaissa työtehtävissä työskentelevä pysyisi työkykyisenä työuransa loppuu asti. Erityisesti vammojen ennaltaehkäisyyn tulisi kiinnittää ajoissa huomiota. Ennaltaehkäisy tulee huomattavasti halvemmaksi kuin jo syntyneiden vammojen hoitaminen, summaa Murro.


Kasvihuonetyö kuormittaa olkapäitä

Porilaisen Agrifutura Oy:n kahden hehtaarin kasvihuoneessa kasvaa 66 000 tomaatin taimea. Yritykselle ekologisuus, vastuullisuus ja laatu ovat tärkeitä kriteereitä, jotka näkyvät työssä päivittäin.

Agrifutura Oy:n toimitusjohtaja Sebastian Anttila kertoo, että tomaattien taimet hoidetaan käsin.
- Taimet kiinnitetään tuentanaruilla ja koukuilla katon rajassa oleviin rimoihin. Taimien kasvaessa kasvukauden aikana tehdään kasvuston alaslasku kerran viikossa. Tämä on yksi esimerkki kasvihuoneella tapahtuvasta olkaniveliä kuluttavasta raskaasta ja kuormittavasta työvaiheesta, johon exoskeletonista voisi olla hyötyä kasvihuoneympäristössä.

Abdulrahman Ali kerää tomaatin taimista ylimääräisiä lehtiä pois ja testaa samalla exoskeletonia käytännössä.
- Exoskeleton tukee hyvin käsiä ylöspäin kurkotettaessa. Tuntuu kuin kädet pysyisivät itsestään ylhäällä, kuvailee Ali ensi tuntemuksiaan uudesta teknologiasta.

 

Abdulrahman Ali testaa exoskeletonia omassa työssään.

- Kasvihuoneessa tehtävä työ on monella tapaa kuormittavaa ja harva pystyy tekemään tätä työtä koko työuransa esimerkiksi olkapäähän tulevien kulumien vuoksi. Työtapojen ja -välineiden kehittäminen on tärkeää henkilöstön työkyvyn kannalta. Exoskeletoniin tutustuminen tarjosi paljon uusia ideoita toimintatapojen kehittämiseen, toteaa Anttila tyytyväisenä.


Uusille ratkaisuille olisi tarvetta raskaassakin teollisuudessa

Exoskeletonia päästiin kokeilemaan myös Componenta Finland Oy Porin yksikössä kahdessa eri työvaiheessa. Yritys tuottaa korkealaatuisia rautavalukomponentteja esimerkiksi kulkuneuvojen, koneiden ja laitteiden valmistajille.

Prosessikehittäjä Jukka-Pekka Saukkokoski testasi exoskeletonia rautavalukomponenttien nostamisessa.
- Nostoissa exoskeleton keventää selkeästi. Kevyt laitteisto selässä ei kuitenkaan haitannut liikkumista.

 

Exoskeletonin keveys koettiin tärkeäksi. Kuvassa Jukka-Pekka Saukkokoski Componenta Finland Oy:n Porin yksiköstä.

Uusien työkykyä tukevien ratkaisujen hyödyntäminen teollisuudessa kiinnostaa.
- Porin ja Karkkilan yksiköissä on paljon fyysisesti raskaita työtehtäviä. Uskoisin, että meillä on tuotannossa monia vaiheita, joissa exoskeletoneiden hyötyihin voitaisiin perehtyä, toteaa henkilöstöpäällikkö Ari Lehtimäki.

Exoskeletonin demoa seurannut kehityspäällikkö Mikko Ketonen toteaa, että esimerkiksi komponenttien hionta ja koukkuihin ripustaminen ovat raskaita ja kuluttavia tehtäviä, joissa yläraajoihin tulevasta tuesta olisi apua. Parhaiten käyttökohteet selviävät yhdessä henkilökunnan kanssa kokeilemalla.

Myös Lehtimäki näkee uusien teknologioiden ja apuvälineiden tulemisen raskaaseen teollisuuteen tärkeänä, sillä alalle on haastavaa saada uusia työntekijöitä.


Asiakaspalaute ja käytännön kokeilut tukevat tuotekehitystä

Exoskeletonit ovat olleet Meditaksen kiinnostuksen kohteena heti alkumetreistä alkaen.
- Skelex kontaktointi tapahtui Madridissa robotiikkamessuilla ja onneksemme Prizztech lähti yhdessä kehittämään seminaaria, jossa voisimme avata enemmän eksoskeletonien mahdollisuuksia mm. teollisuusyrityksiin, kertoo Meditas Oy:n toimitusjohtaja Minna Laine.

- Seminaari herätti paljon kiinnostusta, tuntui kuin yleisö olisi suorastaan imenyt tietoa exoskeletonien maailmasta. Kun Ivar lopetti luentonsa kysyjiä ja kokeilijoita riitti. Innostus oli käsin kosketeltavaa niin johtajissa kuin työntekijöissä. Uskoakseni useampien tavoite oli kuulla uudesta menetelmästä, joka voisi tarjota ratkaisua juuri minun työpaikkani kuormitustekijöihin. Yritysvierailujen aikana näimme konkreettisesti miten kevyt, helposti puettava ja helppokäyttöinen Skelex toimi. Näimme myös, että kaikissa työtehtävissä se ei tuo ratkaisua. Nämä ovat taakkojen nostot alatasosta/lattialta. Työtehtävissä, joissa yläraajat ovat pitkään yläasennossa se tuo selvää kevennystä, toteaa Laine.

- Olemme vieneet viime vuosina paljon kentältä saatuja palautteita tuotekehitykseemme. Silti tehdyt vierailut tarjosivat uusia ideoita. Esimerkiksi voisimme suunnitella käsituet niin, että ne tukevat käsiä enemmän myös erilaisissa kiertoliikkeissä. Agrifuturalla tehty vierailu oli mielenkiintoinen ja tarjosi uudenlaisen kohderyhmän tuotteellemme, kertoo Skelexin Euroopan myyntipäällikkö Ivar de Wit.

 

Minna Laine, Iwar de Wit ja Timo Murro edistävät uusien teknologioiden hyödyntämistä omissa töissään.

- Olemme vaiheessa, jossa Suomikin voi nyt alkaa tehokkaasti hyödyntämään robotiikkaa ja teknologiaa. Muualla maailmassa käyttöönoton vauhti on nopeampaa, mutta mitä nopeammin ja ennakkoluulottomammin lähdemme mukaan, sitä tehokkaammin voimme vaikuttaa ennaltaehkäisevästi terveyshaasteisiimme, summa Laine viime päivien kokemuksia.

Tilaisuuden järjestivät Prizztech Oy, Robocoast R&D Center - Robotics Living Lab for Companies -hanke, Meditas Oy sekä Skelex. Yhteistyössä ovat mukana Ulvilan kaupunki, Sataedu sekä Turvallisuuskulttuuri ja teknologia -hanke.

Robocoast R&D Center - Robotics Living Lab for Companies -hankkeessa kehitetään tekoälyyn ja robotiikkaan liittyviä tuotteita ja palveluita. Hanketta rahoittavat Satakuntaliitto (EAKR), Rauman kaupunki ja Porin seudun kunnat (Harjavalta, Kokemäki, Pomarkku, Pori ja Ulvila).

Turvallisuuskulttuuri ja teknologia –hankkeen tavoitteena on kehittää turvallisuutta teollisuudessa ja energian tuotannossa. Hanketta rahoittavat Satakuntaliitto (EAKR) ja Porin seudun kunnat (Harjavalta, Kokemäki, Pomarkku, Pori ja Ulvila).

 

09.05.2019