Rakentaminen on yhä enemmän vuorovaikutusta

Kuva: Suomen luontokeskus Haltia / Paavo Lehtonen

Kestävän kehityksen mukainen rakentaminen ja sen myötä syntyvä uudenlainen toimintamalli luo liiketoimintamahdollisuuksia yrityksille; kunnille se tarjoaa keinon synnyttää sekä kestävämpää että laadukkaampaa toimintaa.

Harry Edelman toimii Tampereen teknillisessä yliopistossa kestävän rakentamisen professorina. Opetus- ja tutkimustyön lisäksi hän toimii arkkitehtina ja kaupunkisuunnittelijana.
– Kunnissa on ajattelu muuttumassa ja osin muuttunutkin jo. Silti liian usein osallistumismenettely mielletään vastahakoisena, tarkkaan määriteltynä prosessina, vaikka se tarjoaa mahdollisuuksia. Kaikki viisaus ei asu kunnanvirastossa, vaan mukaan kannattaa ottaa muutkin tahot, kannustaa Edelman.

Kestävyys rakentamisessa on paljon muutakin kuin energiatehokkuutta. Paljon enemmän kyse on prosesseista ja ihmisten välisestä vuorovaikutuksesta.
– Uskon vuorovaikutteiseen, interaktiiviseen, käyttäjälähtöiseen toimintaan. Rakennuttajien, arkkitehtien, kunnan virkamiesten, rakennusinsinöörien ja rakennusliikkeiden pitäisi hakea yhteistä tahtotilaa ja intressiä, joka voi hyvin löytyä kestävyydestä.

Professori Harry Edelman arvioi, että vuorovaikutuksen vähyyden taustalla on pitkään vallinnut kovan neuvottelutaktiikan kulttuuri, jossa osapuolet ovat neuvotteluasemissa vahvasti eripuolilla pöytää.
– Muutos on jo käynnissä. Esimerkiksi sosiaalisesta kestävyydestä on kehittymässä uudenlainen trendi. Kaupunkikulttuuriin liittyvät keskustelut ovat lisääntyneet. Rakennetun ympäristön tuottamisen eri osapuolet, kuten konsultit ja virkamiehet, voivat vaikuttaa muutokseen oman organisaationsa näkökulmasta. Arvoa tuottavia ratkaisuja syntyy, kun voidaan yhdistää esimerkiksi tilan käyttö, maisema-arkkitehtuuri ja taloudelliset resurssit.

Professori Edelman toivoisi rakennusalalta enemmän rohkeutta. Ala on konservatiivinen eikä halukkuutta suuriin investointeihin ja riskeihin ole. Rakennusalalta puuttuu tuotekehityskulttuuri.
– Tällä hetkellä tutkimus laahaa perässä lainsäädäntöön nähden. Haasteena on myös löytää ratkaisut, jotka ovat sekä liike- että kuntataloudellisesti järkeviä. Nyt ei ole valmiutta maksaa kestävistä ratkaisuista kestämättömiä ratkaisuja enempää. Kestävän kehityksen mukaista teknologiaa on rakentamisessa jo paljon olemassa, mutta sitä ei ole otettu vielä merkittävästi käyttöön.

Vuorovaikutus on nyt keskeisessä osassa rakentamisen perusopetusta Tampereen teknillisessä yliopistossa.
– Jatkuvan kouluttautumisen, tiedon hakemisen ja kyvyn toimia ryhmässä tarve korostuu, kun kootaan erilaista osaamista integroiviin ratkaisuihin.

Prizztechin koordinoiman PUU-RIDS-hankeen tavoitteena on aktivoida toimialan yritykset ja organisaatiot tuottamaan kestävän kehityksen innovaatioita rakentamiseen.  Rakentamisen innovaatiot tuovat liiketoimintamahdollisuuksia erityisesti puualalle.

- Puun määrä ei rajoita kekseliäisyyttä. Suomen metsissä on nyt runsaasti raaka-ainetta rakennusinnovaatioihin. Kestävä kehitys, energiatehokkuusvaatimukset ja kierrätettävyyden näkökulmat edellyttävät, että klusterin yritykset kehittävät innovatiivisia jalosteita uusiutuvista materiaaleista, sanoo PUURIDS-hankkeen projektipäällikkö Heikki Perko.
- Julkisen sektorin rakennushankkeiden odotetaan toimivan suunnannäyttäjinä ja edistävän kestävien ratkaisujen kysyntää. Julkisen sektorin valintojen sekä kysynnän kasvun myötä on mahdollista, että kestävien ratkaisujen hyödyntäminen on myös taloudellisesti kannattavampaa kuin ehtyvien varojen kuluttaminen, toteaa Perko.

PUU-RIDS-hanketta rahoittaa Satakunnan ELY-keskus Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta.

Lisätietoja:

Heikki Perko

Yrityskehittäjä

Puh. 044 710 5361
heikki.perko(a)prizz.fi

28.02.2014