Tie ja tontti eivät riitä?


Sijoittumispalvelut mahdollistavat yritykselle helpon tien päästä toiminnan alkuun uudella toiminta-alueella. Yhden luukun periaate ja asiakaslähtöinen tapa toimia ovat osa jokaisen menestyvän alueen palvelukokonaisuutta. Mutta mitkä ovat ne todelliset kilpailutekijät, joiden perusteella yritykset päätöksiään tekevät?

Seutumarkkinointi ja sijoittumispalvelut esitetään usein nopeimpana tienä ratkaista alueiden kasaantuneita ongelmia. Erityisen voimakasta ratkaisuhakuisuus on taloudellisen taantuman ravistellessa vakiintunutta elämää ja päätöksentekoa.

- On aivan luonnollista, että juuri nyt asia on esillä Suomen eri kolkilla. Asia on helposti todennettavissa mm. seutumarkkinointiin liittyviä ilmoituksia seuraamalla. Eipä liene Suomessa yhtään aluetta, jossa ei olisi hyvä asua ja yrittää. Seutujen välinen kilpailu kiristyy ja erikoistuminen tuo edun tähän kilpailuun, sanoo Prizztechin toimitusjohtaja Risto Liljeroos.

Uudelle alueelle lähtemiseen vaikuttavat potentiaalisten markkinoiden lisäksi mm. osaava työvoima, yrityskumppanuudet ja toimittajaverkostot, mahdollisuus oman toimintansa kehittämiseen sekä viihtyisä asuinympäristö. Perusedellytyksenä ovat luonnollisesti hyvät logistiset yhteydet sekä muu infrastruktuuri.

- Edellä luetelluista tekijöistä on heti nähtävissä, että lähes kaikki kunnallispolitiikassa tehdyt päätökset ovat osa elinkeinopolitiikkaa, Liljeroos jatkaa.
- Osaava työvoima on yritykselle sen tärkein kilpailukykytekijä. Alueiden kannalta on ensiarvoisen tärkeää, että nousevat osaamistarpeet tunnistetaan riittävän ajoissa ja koulutusjärjestelmä kykenee muuntautumaan elinkeinoelämän tarpeisiin. Satakuntalaisittain tilanne vaikuttaisi olevan kohtuullisen hyvä, sillä uusiutumisen tarve on tunnistettu koulutuksen eri asteilla, sanoo Liljeroos.

Näkemyksen vahvistaa myös Suomen Yrittäjien varatoimitusjohtaja Anssi Kujala.

- Osaavat ihmiset ovat entistäkin tärkeämpi kuntien ja kaupunkiseutujen elinvoiman lähde. Yritykset arvioivat sijoittumisessa miten eri koulutusasteiden osaavaa henkilökuntaa on saatavilla pitkällä aikajänteellä. Näin yliopistojen, ammattikorkeakoulujen ja ammatillisen koulutuksen merkitys korostuu edelleen, Kujala toteaa.

Suomen Yrittäjät julkaisi huhtikuun lopussa Elinkeinopolitiikan mittaristo 2014 -kyselyn, jossa kartoitetaan kuntien ja yrittäjien yhteistyötä sekä elinkeinopolitiikan tilaa. Sijoittumiseen vaikuttavat monetkin tekijät, mutta perusinfra ja tontit koetaan jo kuntien ”rutiineiksi”, joiden oletetaan ilman muuta olevan kunnossa.  Maankäytön ja liikenteen suunnittelu ovat jatkossakin kaupunkien elinkeinopolitiikan ydinaluetta. 

- Kunta säätelee edelleen maankäyttöä alueellaan, joten sijaintietujen tarjoaminen yrityksille on aina ollut paikallisen elinkeinopolitiikan keskiössä. Myös kaupunkikeskustojen elinvoiman vahvistaminen ja joukkoliikenteen kehittäminen tulee nähdä osana yritysten toimintaedellytysten parantamista, sanoo Kujala.

Kujala näkee, että saavutettavuus nousee entistä tärkeämmäksi kaupunkiseudun menestystekijäksi.
- Suomen henkilöliikenneyhteydet maailmalle ovat paljolti lentoliikenteen varassa. Suomen liikennepolitiikassa painopiste siirtyy väyläinvestoinneista raideliikenteeseen. Kaupunkiseudut joutuvat arvioimaan oman roolinsa uudelleen yhteyksien varmistamiseksi, sanoo Kujala.

Ehkä yllättävänkin suuri rooli yrityksen päätöksenteossa on viihtyisällä asuinympäristöllä. Viihtyisyyteen vaikuttavat mm. asumisympäristöt, sosiaali- ja terveydenhoidon palvelut, vapaa-ajan ja kulttuuripalvelut.
- Kunnan vetovoimaan – niin asukkaiden kuin yritystenkin silmissä - vaikuttavat asumisen ja peruspalvelujen lisäksi mm. suvaitsevaisuus, kansainvälinen ilmapiiri, taide- ja kulttuuritarjonta, tapahtumavilkkaus, jopa pyöräteiden laatu, sanoo Kujala.

Kumppanuusverkostot kilpailutekijöinä

Toimittajaverkostojen ja kumppanuuksien synnyttäminen on kenttä, jossa kehittämisorganisaatioilla voi olla merkittävä rooli. Uusien markkinoiden tavoittelussa veturiyritykset usein siirtyvät ydinosaamisensa ulkopuolisille osaamisalueille, joissa oma osaaminen saattaa olla rajallista.

- Näillä alueilla kumppanuusverkostot ovatkin ensiarvoisen tärkeitä. Näiden verkostojen synnyttäminen oman organisaation kautta on haasteellista ja ennen kaikkea aikaa vievää. Prizztechin kaltaiset organisaatiot ovat oiva ratkaisu näiden verkostojen synnyttämiseen, sillä kehittämisorganisaatioilla on laaja asiakasrajapinnan tuntemus ja usein mahdollista resursoida tekijöitä ja kanavoida julkista rahoitusta. Näin on erityisesti alueellisilla painopistealueilla, sanoo Risto Liljeroos.

Näihin verkostoihin mukaan lähtö on yksi ”houkutin” alueelle sijoittumiseen, sillä tarjoaahan se usein uuden liiketoimintamahdollisuuden.
- Satakunta on tunnettu verkostomaisesta toimintatavastaan, joten tämä lähestymistapa on kiistämättä kilpailuetu, josta on jo useita esimerkkejä.

Siksi jokaisen kunnan kilpailukyky yritysten houkuttelemisessa on kiinni jokapäiväisistä päätöksistä. Yksittäisten asukkaiden muuttopäätökset parempien palveluiden houkuttelemana ovat myös synnyttämässä uusia markkinoita, sillä kaupungistuminen ja muut trendit synnyttävät kysyntää, johon yrityselämä yrittää vastata.

- Alueen kilpailukyvyn rakentaminen on pitkäjänteistä toimintaa, joilla valikoiduilla, alueen vahvuuteen perustuvilla osaamisaloilla voidaan synnyttää ylivertainen osaamiskeskittymä. Näihin mukaan lähtö perustuu rationaalisiin tekijöihin. Muut tekijät perustuvat usein tunteeseen, jonka taustavaikuttimet ovat moniselkoiset. Siksi aktiivisuutta tarvitaan myös osaamiskeskittymien rakennustyön rinnalla, toteaa Liljeroos.

Miten rakennetaan uusia innovaatiokeskittymiä?

Kaupunkien suuret tulevaisuusinvestoinnit esimerkiksi energia-, vesi- ja jätehuollossa, asumisessa, liikenteessä ja terveydenhuollossa ovat vielä hyödyntämättä innovaatiotoiminnan kehitysalustoina. INKA (innovatiiviset kaupungit) –ohjelma käynnistyi Porin seudulla vuoden alussa. INKAa rahoittaa Tekes, se kattaa alueellisesti koko Suomen ja sen tavoitteena on uusien kilpailukykyisten yritysten syntyminen. Alueellisesta toteutuksesta vastaa Prizztech Oy. Porin seudulla INKAn painopisteiksi ovat valikoituneet alueelle ja sen elinkeinoelämälle tärkeät teemat: LNG-energiaratkaisut, merituulivoimaliiketoiminta ja offshore-toimialan kehittäminen. Näissä aihealueissa työskentely on aloitettu, parhaillaan kootaan niihin liittyviä sidosryhmiä ja haetaan uusia kehittämisen rahoitusmahdollisuuksia.

INKAssa erityinen huomio kiinnittyy seudulliseen ja alueelliseen ulottuvuuteen. Miten houkutellaan uusia yrityksiä ja toimijoita alueille? Miten rakennetaan uusia innovaatiokeskittymiä? Porin seudulla Porin kaupunki on toiminut edelläkävijänä kehittämistyön mahdollistajana. Tästä tuore esimerkki on LNG-terminaaliin liittyvät maankäyttö- ja kaavoituspäätökset, jotka hoidettiin joustavasti ja nopeasti kuntoon. Jatkossa tavoitteena on rakentaa ”teollisia kokeiluympäristöjä”, joissa uusia, ennakkoluulottomia ratkaisuja voidaan pilotoida, ja näin saada referenssejä kotimarkkinoilta vientiponnistusten tueksi.

03.06.2014