Valko-Venäjä on toistaiseksi vielä varsin vähän tunnettu läheisestä sijainnistaan huolimatta. Vähäiseen tunnettuuteen vaikuttaa esimerkiksi Valko-Venäjän yhteiskunnan kehitys 90-luvulla, joka oli hyvin erilainen kuin Venäjällä ja Ukrainassa Baltiasta puhumattakaan. Valko-Venäjällä oli varsin matala profiili suhteessa länsimaihin ja kontaktit Suomeenkin olivat varsin vähäiset. Taloudellinen toiminta Suomen ja Valko-Venäjän välillä on alkanut hitaasti aktivoitua vasta viime vuosina.
Valko-Venäjällä ei toteutettu yksityistämisprosessia 90-luvulla, kuten esimerkiksi Venäjällä Valtionpolitiikan yhtenä lähtökohtana on ollut ihmisten työllistäminen ja talouden vakaus ja yritykset ovat pysyneet pääosin valtion omistuksessa ja talouselämä valtion kontrollissa. Valtionomisteisuus on kuitenkin hidastanut talouden uudistumista ja kehittymistä, mutta toisaalta se on pitänyt tuotannon käynnissä. Valko-Venäjä on nyttemmin aloittanut valtion yhtiöiden yksityistämisohjelman, jonka tarkoituksena on löytää sijoittajia ja yhteistyökumppaneita kehittämään ja nykyaikaistamaan valkovenäläisiä teollisuusyrityksiä.
Noin kymmenen miljoonan asukkaan Minsk on linnuntietä vain noin 700 kilometriä Helsingistä eli varsin lähellä. Valko-Venäjä on bisnesympäristönään houkutteleva, sillä rikollisuutta on vähän ja korruptiotaso on alhainen, mutta byrokratia on vielä työlästä. Viranomaistoiminta ja lainsäädäntö ovat kuitenkin yritystoiminnalle suopeita ja suhtautuminen ulkomaisiin investoijiin on positiivinen.
Valko-Venäjän mahdollisuudet ovat yhteistyössä maan teollisuuden kanssa sekä investoinneissa tuotantoon. Valko-Venäjällä ja Venäjällä on myös tulliliitto, mikä mahdollistaa tullittoman viennin Venäjän puolelle. Valko-venäläinen työvoima on erittäin hyvin koulutettua ja palkkataso on vielä varsin alhainen. Erityistalousalueilla ja pienissä kaupungeissa valtion veropolitiikka suosii investointeja.
Olemme luomassa suhteita Valko-Venäjään ja jo nyt voimme tarjota muutaman asiantuntevan tahon palveluita alueemme yrityksille.