Ilmastonmuutos näkyy jo lähivesissä

Kaksi päivää ihmisvilinässä SuomiAreenan kansalaistoriteltalla tuotti VesiVara-hankkeellemme yli viisisataa vastausta kysymykseen ”Oletko havainnut ilmastonmuutoksen vaikutuksia luonnonvesissä?”. Ohikulkijat saivat pudottaa lasihelmen joko purkkiin KYLLÄ tai purkkiin EI. Valtaosa satunnaisista ohikulkijoista vastasi KYLLÄ. Kahden päivän yhteenlaskettu saldo oli 475 KYLLÄ vastausta ja 67 EI vastausta.

Yleisin syy EI vastaukselle taisi olla se, ettei henkilö seurannut luonnonvesiä millään tavalla. Toinen oli se, että vastaaja oli niin nuori, että nykytilanne oli ainoa, minkä hän oli elämänsä aikana ehtinyt havaita. Vanhemmat ihmiset olivat sen sijaan ehtineet nähdä vuosikymmenten aikana tapahtuneet muutokset ja tunnistivat niissä ilmastonmuutoksen vaikutuksia. Muutaman vastaajan mukaan ilmastonmuutoksen roolista havaittujen muutosten aiheuttajana ei ollut varmuutta, joten he vastasivat EI.

Me teltalla päivystäneet hankehenkilöt myös autoimme tarvittaessa ihmisiä hahmottamaan, millaisia vaikutuksia ilmastonmuutoksella saattoi olla. Sään ääri-ilmiöiden lisääntyminen ja voimistuminen tuo mukanaan poikkeuksellisia rankkasateita ja poikkeuksellista kuivuutta. Talvien lauhtumisen myötä lumipeite vähenee ja sateet tulevat yhä useammin vetenä, mikä huuhtoo helpommin ravinteita ja humusta pelloilta ja metsistä. Vesistöjen kesäaikainen lämpötilan nousu yhdessä ravinnevalumien kanssa kiihdyttää vesistöjen rehevöitymistä.

Olimme viritelleet vanhaan fläppitelineeseen Satakunnan kartan ja pyysimme KYLLÄ vastuksen antaneita sijoittamaan havaintonsa kartalle. Jos vierailija oli Satakunnan ulkopuolelta, havainnot saattoi kohdistaa maakunnan nimen kohdalle erilliseen maakuntalistaan. Erivärisille neuloille olimme antaneet erilaisia merkityksiä. Punainen kuvasi kuivuutta, sininen tulvimista ja vihreä kohonnutta lämpötilaa ja rehevöitymistä. Keltainen kertoi useista erilaisista havainnoista.

Kuva: SuomiAreena-teltan kyselytulokset keskiviikkopäivän 24.6.2026 osalta.

Tänä vuonna kevät ja alkukesä ovat olleet poikkeuksellisen kuivia, mikä näkyi myös vastuksissa. Punaista neuloja oli taulussa yllättävän paljon, yhteensä 56 kappaletta. Näistä 37 oli Satakunnan kartalla, 20 Porissa. Havainnot olivat ihmisten kertoman perusteella useimmiten mökkirannasta, jossa vesi oli ollut poikkeuksellisen matalalla koko alkukesän ajan. Poikkeuksellisia tulvahavaintoja oli selvästi vähemmän, vain 27. Lämpötilan nousu ja rehevöityminen olivat kaikkein yleisimpiä havaintoja, sillä vihreitä neuloja oli laitettu tauluun yhteensä 90. Yhtä yleistä oli useiden erilaisten havaintojen tekeminen, mitä kuvasi 89 keltaista neulaa. Vihreitä ja keltaisia löytyi erityisen paljon Kokemäenjoen varrelta, Meri-Porista, Yyteristä ja Luvian saaristosta. Tietysti kävijäkuntakin oli varmasti enimmäkseen Porista ja lähikunnista, Porin Etelärannassa kun oltiin.

Aihe oli selkeästi ihmisiä kiinnostava ja moni halusi jäädä kertomaan enemmänkin havainnoistaan. Muutokset luonnonvesissä selvästi huolestuttivat ja surettivat ihmisiä. Muutoksilla oli selkeästi haitallisia vaikutuksia ihmisten viihtymiseen vesistöjen äärellä ja erilaisiin virkistäytymismahdollisuuksiin, joita vesistöt ihmisille tarjosivat. Tutut rannat eivät enää houkutelleet uimaan veden samentumisen ja yhä aiemmin ilmaantuvien leväkukintojen vuoksi.

Muutokset luonnonvesissä eivät kiusaa vai mökkiläisiä. Muutokset aiheuttavat päänvaivaa myös teollisuudessa. Jokiveden lämpötila saattaa kesäkuukausina olla jo lähes viisi astetta korkeampi kuin noin viisikymmentä vuotta sitten. Veden jäähdytysteho on lämpötilan nousun myötä laskenut, eikä alemmille lämpötiloille aikanaan mitoitetut jäähdytysvesijärjestelmät toimi enää nykyisillä kesähelteillä ongelmitta.

Humuksen ja muun kiintoaineksen lisääntyminen jokivedessä aiheuttaa entistä herkemmin suodattimien tukkeutumista ja vaatii aiempaa enemmän toimenpiteitä veden puhdistamiseksi käyttökuntoon. Ilmastonmuutos tarkoitta hankaluuksia lähes kaikille luonnonvesistä riippuvaisille tahoille, niin vesiluonnon ekosysteemeille, ihmisille kuin heidän elinkeinoilleenkin.

Usein kustannukset ilmastonmuutoksen seurauksista kohdistuvat muille kuin ongelmien aiheuttajille. Vaikka yritykset olisivat kuinka investoineet kasvihuonekaasupäästöjensä vähentämiseen, joutuvat ne investoimaan myös ilmastonmuutokseen sopeutumiseen.

EU-tasolla kustannuksia pyritään kohdistamaan selkeästi enemmän ilmastonmuutoksen aiheuttajiin. EU:lla on tässä suhteessa varsin edistyksellinen päästökauppamekanismi, jossa fossiilienergian käyttäjät maksavat hiilidioksidipäästöistään. Päästökaupan ongelma on se, että sen kustannukset kohdistuvat vain Eurooppaan ja eurooppalaisiin toimijoihin, mikä saattaa heikentää eurooppalaisten yritysten globaalia kilpailukykyä.

Ilmastonmuutokseen sopeutumisesta aiheutuvat kustannukset jakautuvat kaikkialle, myös Euroopan ulkopuolelle, joten niiden vaikutus alueiden väliseen kilpailuun ei ole samanlainen kuin päästökaupalla. Jotta päästökauppa saataisiin todelliseksi toimivaksi työkaluksi ilmastonmuutoksen hillintää, pitäisi se laajentaa maailmanlaajuiseksi yhteiseksi mekanismiksi, jolloin kaikki elinkeinotoiminta eri puolilla maailmaa olisi päästöjen kustannusten suhteen samalla viivalla. Nykyisessä valtapoliittisessa ilmapiirissä tämä vaikuttaa lähes mahdottomalta tavoitteelta.

Ei siis ole ihme, että tavalliset kansalaiset tuntevat voimattomuutta luonnossa havaitsemiensa huolestuttavien muutosten edessä. He tietävät, että jotain pitäisi tehdä, mutta mahdollisuudet vaikuttaa maailmanlaajuisiin asioihin ovat vähäiset. Paikallisella tasolla meidän täytyy vain tehdä voitavamme ja varautua muutoksiin.

Vesistömuutosten ennakoinnista ja niihin varautumisesta tuleekin todennäköisesti entistä tärkeämpi teollisuuden kilpailukykyyn vaikuttava tekijä tulevaisuudessa. Tässä me hanketoimijat Prizztechissä ja muissakin alueen tutkimuslaitoksissa yritämme olla yritysten apuna. Tarjoamme apua esimerkiksi käynnissä olevassa VesiVara-hankkeessa. Prizztech toteuttaa hanketta yhteistyössä Pyhäjärvi-instituutin ja Satakunnan ammattikorkeakoulun kanssa. VesiVara on Euroopan aluekehitysrahaston rahoittama hanke. Rahoituksen on myöntänyt Satakuntaliitto.

Minna Haavisto