Vastuullinen rekrytointi tapahtumissa


Vastuullinen ja eettinen rekrytointi on toimintaa, ei pelkästään puhetta.

Miten rekrytoida vastuullisesti alalla, jossa työsuhteet ovat lyhyitä ja verkostot ratkaisevat? Vastuullisuus ja eettisyys ovat vakiintunut osa nykyaikaista rekrytointia, joka on huomioitava organisaatioiden toiminnan kehittämisessä. Tapahtuma-ala tarvitsee sekä kokeneita osaajia että uusia innostuneita tekijöitä. Tapahtumajärjestäjien ja alihankkijoidenkin on ymmärrettävä vastuunsa työvoimaa rekrytoidessa.
Vastuullisen rekrytoinnin tulee olla lainmukaista, oikeudenmukaista ja läpinäkyvää. Tämä tarkoittaa työelämän tasapainon tukemista sekä inklusiivisuuden ja monimuotoisuuden edistämistä. Valintapäätösten tulee perustua syrjimättömiin kriteereihin, ja rekrytoinnissa on huomioitava työnhakijoiden moninaisuus. Rekrytointi ei voi nojata kapeaan ideaalityöntekijän malliin, sillä potentiaali voi ylittää ennakko-oletukset. Näihin kysymyksiin etsitään ratkaisuja myös ”Uutta osaamista Satakunnan tapahtumateollisuusklusterille” -hankkeessa, jossa kehitetään tapahtuma-alan osaamista, rekrytointia ja perehdytyskäytäntöjä.

Tapahtuma-alan rekrytointihaasteet ja tilaajan rooli

Tapahtuma-ala asettaa rekrytoinnille erityisiä haasteita. Ala on usein projektimainen ja sesonkiluonteinen: työtä tehdään keikoilla, festivaaleilla ja tapahtumakausien aikana. Rekrytoinnit tapahtuvat usein nopealla aikataululla, mikä korostaa ennakoinnin merkitystä. Lisäksi tapahtumien alihankintaverkostot koostuvat useista ulkopuolisista toimijoista, kuten tekniikkayrityksistä (ääni, valo, AV), rakennus- ja lavatiimeistä, turvallisuusyrityksistä sekä catering-palveluista.

Tapahtuma-alalla on edelleen tavallista, että työ löytyy kontaktien kautta. Myös merkittävä osa työvoimasta rekrytoidaan alihankkijoiden kautta. Tämän vuoksi järjestäjien ja esihenkilöiden on varmistettava, että myös kumppanit toimivat vastuullisesti ja läpinäkyvästi. Alihankintaketjujen vastuullisuus edellyttää sekä toimijoiden omaa ymmärrystä että tilaajan vastuullisten käytäntöjen edellyttämistä.
Alan verkostopohjaisuus tuo haasteita, sillä työpaikkoja täytetään usein ilman avointa hakua ja kontaktit vaikuttavat valintoihin. Myös työnantajien rooli korostuu, sillä heidän tulee toimia mentoreina sekä mahdollistaa uusien osaajien verkostoituminen. Rekrytoijan vastuu jatkuu myös projektin jälkeen.

Kansainvälinen työvoima ja kielitaitovaatimusten tarkastelu

Väestökehitys heikentää työvoiman saatavuutta, ja maahanmuuttoa on huomioitava strategisesti. Kansainvälisten työntekijöiden rekrytointi edellyttää monikielisyyden kehittämistä. Suomen kielen vaatimus voi olla este työllistyä tehtäviin, joissa englanti riittäisi, kuten teknisissä ja hallinnollisissa rooleissa. Organisaatioiden on uskallettava tarkastella kielitaitovaatimuksia kriittisesti. On tärkeää, että osaamisvaatimukset ovat perusteltuja työtehtäväkohtaisesti. Selkokieliset ohjeistukset ja huolellinen perehdytys tukevat sekä työtehtävien omaksumista että kielitaidon kehittymistä.

Nuorten väylät tapahtuma-alalle ja positiivinen työantajamielikuva

Nuorten pääsyä alalle voidaan edistää vahvistamalla oppilaitosyhteistyötä. Esimerkiksi ”Tapahtumaosaamisen kehittäminen tapahtumassa oppimisen avulla” -hankkeessa kehitetty seuraa konkarin työtä -harjoittelumalli tarjoaa toimivan väylän alalle. Mallissa opiskelija varjostaa ammattilaista ja oppii työn arjessa. Samalla työnantaja tutustuu opiskelijaan, mikä madaltaa rekrytointikynnystä. Malli soveltuu hyvin tapahtuma-alalle ja on kevyempi vaihtoehto pitkille harjoittelujaksoille.

Vastuullisuus on tapahtuma-alalla kilpailuetu: läpinäkyvät rekrytointikäytännöt ja reilut työehdot vaikuttavat suoraan siihen, minne osaajat haluavat mennä töihin. Siksi onnistunut rekrytointi on paljon enemmän kuin yksittäinen valinta, se rakentaa työnantajamielikuvaa ja koko alan tulevaisuutta. Vastuullinen rekrytointi ei ole vielä itsestäänselvyys, mutta juuri siksi se on yksi tärkeimmistä keinoista turvata osaaminen ja kestävä kehitys.

Una Harnett

Kirjoittaja on musiikki- ja kulttuurialan asiantuntija (FM) ja projektipäällikkö, joka haluaa olla mukana kehittämässä tapahtuma-alaa vastuullisempaan, osaavampaan ja inklusiivisempaan suuntaan.