Teknologiametalliklusterin vedenkäyttö
Harjavallan Suurteollisuuspuisto ja Porin Kupariteollisuuspuisto ovat suuria metalliteollisuuden keskittymiä Kokemäenjoen varrella. Metalliteollisuus on aikanaan rakentunut Kokemäenjoen varteen osin juuri siitä syystä, että veden ja vesivoiman saatavuus on ollut metallinjalostustoiminnalle elinehto.
Harjavallan Suurteollisuuspuiston yritysten vesihuollosta vastaa Suomen Teollisuuden Energiapalvelut STEP Oy. Vuonna 2023 Kokemäenjoen vettä käytettiin Suurteollisuuspuiston alueella noin 20 miljoonaa kuutiota. Tämä vastaa joen keskimääräistä yhden vuorokauden aikaista virtaamaa. Käytettävän veden määrän arvioidaan lisääntyvän, kun teollisuusalue laajenee ja sinne tulee uusia toimijoita. STEP on saanut vuonna 2020 vesiluvan, joka sallii jopa 50 miljoonan kuution vedenottomäärän vuodessa uusien laitoshankkeiden tarpeisiin.
Suurin osa Suurteollisuuspuistossa käytetystä vedestä on jokivettä, jota käytetään pääasiassa teollisten prosessien jäähdytykseen. Sen lisäksi käytössä on pohjavettä, jota pumpataan STEPin pohjaveden ottamolta. Tämä pohjavesi on laadultaan juomakelpoista ja sitä käytetään teollisuuspuistossa lähinnä talousvetenä ja tarvittaessa myös jäähdytysvetenä. Pohjaveden jäähdytysvesikäyttöä on pyritty viime vuosina vähentämään.
Porin Kupariteollisuuspuistossa jokivettä pumpataan jäähdytyskäyttöön noin 8 miljoonaa kuutiota vuodessa. Jokivesi kiertää teollisuusalueen yritysten jäähdytysvesijärjestelmissä. Teollisen toiminnan laajentuminen aiheuttaa painetta myös jäähdytysveden käytön lisäämiselle. Jokiveden lisäksi käytössä on kunnallinen vesijohtovesi, jota käytetään teollisuuspuistossa talousvetenä.
Erityyppisissä teollisuuslaitoksissa vettä käytetään eri tavoin, pääosin jäähdytys-, prosessi- ja talousvetenä. Vihreän vedyn tuotannossa vesi on raaka-aine. Käyttötapa vaikuttaa vedelle asetettuihin laatuvaatimuksiin sekä siihen millaisia riskejä vedenkäyttöön liittyy ja millaisia päästöjä veden poistamisen yhteydessä syntyy.
Kupariteollisuuspuisto ottaa jäähdytysvetensä läheltä Tampereentien siltaa.
Päästöt
Teollisuuden jäähdytysvesi johdetaan jäähdytysvesiviemäreiden kautta joko suoraan tai jätevedenkäsittelyn kautta Kokemäenjokeen ja sen mukana jokeen päätyy lähinnä vain lämpöä. Joen tilavuus ja virtaama ovat jäähdytysvesien nykyisiin määriin nähden suuria, joten vaikutukset jokiveden lämpötilaan jäävät vähäisiksi. Suuret vetytalouden laitokset voivat tulevaisuudessa muuttaa tilannetta, jos laitoksia tulee joen varteen useita ja ne kaikki käyttävät jokivettä jäähdytykseen.
Kupariteollisuuspuistossa jäähdytysvesiviemäreihin ohjataan myös hulevesiä, joiden mukana purkuveteen saattaa huuhtoutua pieniä määriä epäpuhtauksia teollisuuspuiston piha-alueelta. Viemäriverkosto on varustettu öljynerotuskaivoilla, kuparinerotuskaivoilla ja sakokaivoilla, joiden avulla hulevesien mukana kulkeutuvien epäpuhtauksien päätymistä jokeen voidaan ehkäistä. Harjavallan Suurteollisuuspuistossa suurin osa hulevesistä ohjataan Bolidenin jätevedenpuhdistamolle ja osa Nornickelin puhdistamolle. Vedet johdetaan jokeen vasta puhdistusprosessin jälkeen.
Teollisuuden toimiessa normaalisti raskasmetallipäästöjä syntyy hyvin vähän. Kuparia ja nikkeliä valmistavan teollisuuden suurimmat vesistövaikutukset aiheutuvat kuparin ja nikkelin mahdollisesta päätymisestä vesistöön. Näiden metallien aiheuttamaa kuormitusta on pyritty vähentämään ympäristölupien päästörajoja kiristämällä. Sekä Kupariteollisuuspuistossa että Harjavallan Suurteollisuuspuistossa poistoveden suurin sallittu kuparipitoisuus on 0,5 mg/litra, joka on neljäsosa juomavedelle sallitusta kuparipitoisuudesta 2 mg/l.
Kuvaajissa on esitetty Kupariteollisuuspuiston (vasemmalla) ja Boliden Harjavalta Oy:n (oikealla) Kokemäenjoelle aiheuttamat kuparikuormitukset suhteessa lupaehtorajoihin vuosituhannen alusta lähtien. Kuvaajista nähdään, kuinka lupaehdot ovat kiristyneet ja myös teollisuuden kuparipäästöt pienentyneet vastaavasti.
Sulfaattipitoisia jätevesiä syntyy hydrometallurgisista ja kemiallisista prosesseista, joissa saostetaan metalleja natriumhydroksidin eli lipeän avulla. Tällaisia prosesseja on Harjavallan Suurteollisuuspuistossa ja hyvin pienessä mittakaavassa myös Metson tutkimuskeskuksessa Porin Kupariteollisuuspuistossa. Myös metalliteollisuuden jätevedenpuhdistusprosesseissa, joissa metallien talteenottoon käytetään lipeää, syntyy natriumsulfaattia eli glaubersuolaa, joka jää puhdistettuun jäteveteen. Puhdistusprosessissa syntyvän sulfaatin määrä on kuitenkin varsin pieni, noin tuhannesosan luokkaa, verrattuna prosessijätevesien sulfaattimääriin. Esimerkiksi Bolidenin Harjavallan jätevedenpuhdistamolla syntyy vähäisiä määriä sulfaatteja, jotka päätyvät puhdistetun veden mukana Kokemäenjokeen. Sulfaatti voi liiallisena aiheuttaa makean veden suolaantumista.
Suurin teknologiametalliklusterin aiheuttama sulfaattikuormitus Kokemäenjokeen syntyy Nornickelin tehtaalta. Vaikka Nornickel ottaakin talteen ison osan tuotantoprosessissaan syntyvästä sulfaatista, jää sitä edelleenkin poistoveteen. Sen määrä pysyy kuitenkin ympäristöluvan mukaisten raja-arvojen alapuolella. Luparajan mukainen sulfaattikuormitus
nostaisi Kokemäenjoen keskimääräistä sulfaattipitoisuutta alle tuhannesosalla järvien keskimääräisestä sulfaattipitoisuudesta. Sekoittuessaan virtaavaan jokiveteen pitoisuudet jäävät häviävän pieneksi. Ongelmia saattaa kuitenkin syntyä purkuputken välittömässä läheisyydessä tai tilanteissa, joissa vesi ei pääse sekoittumaan.
Seuranta
Yrityksillä on ympäristölupien mukainen velvollisuus seurata purkuvesiensä laatua ja raportoida tuloksista valvovalle viranomaiselle. Kupariteollisuuspuistossa poistoveden laatua seurataan on-line johtokyky- ja pH-mittausten avulla sekä jatkuvaan näytteenottoon perustuvien vesinäytteiden tarkemmalla analyysillä Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistyksen (KVVY) laboratoriossa. Harjavallan Suurteollisuuspuistossa Bolidenin poistoveden laatua seurataan viemäreistä on-line johtokykymittauksella sekä päivittäin otetuilla kokoomanäytteillä, jotka analysoidaan Bolidenin omassa laboratoriossa. Kuukausitason kokoomanäytteet lähetetään ulkopuolisen laboratorion analysoitavaksi (KVVY). Vesinäytteistä analysoidaan metallipitoisuudet.
Kokemäenjokeen jätevesiään päästävät yritykset ovat velvollisia osallistumaan vesistöalueen tilaa kartoittaviin yhteisiin seurantatutkimuksiin. Seurantaa tehdään mm. vesialueen veden laadusta ja rehevöitymisestä, sedimenttien haitta-aineista ja kalataloudesta. Yritysten ja Porin kaupungin yhteisesti kustantaman seurantatutkimuksen ansiosta Kokemäenjoen tila ja sen kehitys viimeisten vuosikymmenten aikana on varsin hyvin dokumentoitu. Tätä velvoitetarkkailua suorittaa KVVY.
Yritysten yhteistarkkailuraportit vuodesta 2024 eteenpäin löytyvät KVVY:n nettisivuilta.
Riskit
Teolliseen toimintaan liittyy aina ympäristöriskejä, vaikka normaalitilanteessa toiminnan ympäristöä kuormittava vaikutus olisikin pientä. Mahdolliset laiterikot ja putkivuodot saattavat aiheuttaa valumia, jotka voivat huonolla onnella päätyä vesistöihin. Metalliteollisuudessa käsitellään ja varastoidaan metalleja sisältävien materiaalien lisäksi erilaisia kemikaaleja, jotka voivat aiheuttaa haittaa, jos niitä jostain syystä pääsee ympäristöön. Riskien tunnistaminen ja onnettomuuksien ennaltaehkäisy ovat tärkeä osa ympäristönsuojelua.
Viimeisen vuosikymmenen aikana teknologiametalliklusterissa on tapahtunut kaksi isoa onnettomuutta, joissa Kokemäenjokeen on päässyt suuria määriä ympäristölle haitallisia aineita. Toisessa onnettomuudessa nikkelipitoista prosessiliuosta valui jokeen ja toisessa jokeen päätyi säiliöllinen polttoöljyä. Molemmat tapaukset ovat havahduttaneet teollisuuden siihen, että varautuminen ei ole kaikilta osin ollut riittävää. Yrityksissä on ryhdytty tarkempaan riskien analysoimiseen ja varotoimiin vastaavan kaltaisten onnettomuuksien estämiseksi. On lisätty suljettuja kiertoja ja rakennettu lisää tuplasuojauksia. Esimerkiksi Luvata Pori Oy on siirtynyt käyttämään biopohjaisia, biohajoavia hydrauliikkaöljyjä. Jos öljyvuotoa aiheuttava onnettomuus pääsisi joskus tapahtumaan, olisi ympäristölle siitä aiheutuva haitta mahdollisimman lyhytaikainen.
Tulvat ja rankkasateet on tunnistettu riskeiksi, jotka voivat muuttaa normaalin tuotanto-olosuhteen osin hallitsemattomaksi. Näihin riskeihin on pyritty varautumaan. Harjavallan Suurteollisuuspuistoon on rakennettu 1 400 m3 hulevesisäiliö, jossa hulevesiä voidaan rankkasateen sattuessa varastoida. Yhtiön jätevedenpuhdistamon kapasiteetti ei riitä puhdistamaan hetkellisen voimakkaan sateen myötä hulevesiviemäreihin tulvivaa vesimassaa. Huleveden johtamista puhdistamolle on siis pystyttävä viivyttämään, jotta ohijuoksutuksia ei tarvitse tehdä.
Kupariteollisuuspuisto sijaitsee joen välittömässä läheisyydessä ja joen tulvariski on siellä tunnistettu. Korkealle nouseva joen pinta voi aiheuttaa ongelmia esimerkiksi jäähdytysveden poispumppaamiselle, vaikka joki ei vielä tulvisikaan teollisuusalueen tontille. Alueella on yhteinen ennakkovarautumissuunnitelma tulvan varalle. Porin kaupungin keskusta kuuluu samaan tulvariskialueeseen, joten myös viranomaiset reagoivat herkästi riskin kasvuun.
Toisaalta pitkät kuivat kaudet tai joen säännöstely voivat aiheuttaa virtauksen merkittävää pienenemistä ja sitä kautta jokeen laskettavan veden sisältämien aineiden konsentraation kasvua joessa, kun laimeneminen tapahtuu hitaammin. Tähän kiinnitetään entistä enemmän huomiota myös uusien investointihankkeiden ympäristövaikutuksia arvioitaessa.