Kokemäenjoen vesistön tila paranee vähitellen
Kokemäenjoen tila nyt tyydyttävä
EU:n vesipolitiikan puitedirektiivi ohjaa Suomen vesienhoitoa. Vesistöille on laadittu vesienhoitosuunnitelmia vuodesta 2010 lähtien aina kuuden vuoden jak-soiksi kerrallaan. Nyt on menossa vesienhoitokausi vuosille 2022-2027.
Vesistöjen tilaa arvioidaan säännöllisesti osana vesienhoitosuunnitelmia. Vuoden 2019 arvioinnissa Kokemäenjoen tila nousi luokasta välttävä luokkaan tyydyttävä. Tavoitteena on saavuttaa vesistöjen hyvä tila, mutta siihen on Kokemäenjoen vesistössä vielä matkaa.
Joen kemiallista tilaa heikentävät erityisesti palonestoaineina käytetyt bromatut difenyylieetterit (PBDE) ja elohopea. Näiden pitoisuudet Kokemäenjoen kaloissa ylittävät ympäristölaatunormit. PBDE-aineiden käyttö ja maahantuonti on nykyään EU:ssa kiellettyä, mutta niiden häviäminen jokiekosysteemistä on erittäin hidasta. Osa elohopeasta on peräisin sedimenteistä, joihin sitä on kertynyt vuosien saatossa alueella toimineesta teollisuudesta. Elohopeaa päätyy jokeen myös ilmalaskeuman kautta. Pääasiassa fossiilisten polttoaineiden poltosta peräisin oleva elohopea voi kulkeutua alueelle kaukaakin.
Kokemäenjoen ekologista tilaa heikentää myös ravinnekuormitus, joka on enimmäkseen peräisin hajakuormituksesta vesistön varren pelloilta. Ravinnekuormitus aiheuttaa rehevöitymistä joessa ja sen suistossa. Myös padoilla, joilla joen virtaamaa säännöstellään, on suuri vaikutus vesistön tilaan.
Metalliteollisuuden päästöt vähentyneet selvästi
Porin seudulla on pitkät perinteet metallien jalostuksessa, erityisesti kuparin ja kuparituotteiden tuotannossa. Metallinjalostusteollisuus käyttää paljon vettä, ja Kokemäenjoki onkin äärimmäisen tärkeä veden lähde tälle teollisuusklusterille. Harjavallan Suurteollisuuspuistossa ja Porin Kupariteollisuuspuistossa käytetään vuosittain yhteensä noin 30 miljoonaa kuutiota jokivettä. Pääasiassa vettä käytetään prosessien jäähdyttämiseen, minkä seurauksena vesi palaa takaisin jokeen vain joitakin asteita lämmenneenä.
Metalleja, kuten kuparia, saattaa kuitenkin päätyä jokeen esimerkiksi hulevesien mukana. Kupari on eliöille erittäin haitallista. Teollisuudessa on vuosien saatossa tehty paljon toimenpiteitä, joiden avulla kuormitusta jokeen on saatu vähennettyä. Sitä mukaa, kun vesien hallintaan ja puhdistamiseen liittyvät teknologiat ovat kehittyneet, myös ympäristölupien sallimat enimmäispäästömäärät ovat pienentyneet. Näin viranomaiset ovat velvoittaneet yrityksiä ottamaan parasta käytettävissä olevaa teknologiaa käyttöön. Nyt teollisuuden ympäristöluvat sallivat jokeen palautettavan veden kuparipitoisuudeksi vain neljäsosan siitä, mikä on juomaveden suurin sallittu kuparipitoisuus.
Tietoa Kokemäenjoen tilasta on hyvin saatavilla, sillä Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys KVVY toteuttaa jokialueen tarkkailua vuosittain. Ympäristöviranomaiset velvoittavat Kokemäenjoen varren yrityksiä, joiden toiminnalla voi olla vaikutuksia vesistön tilaan, osallistumaan tähän joen ja Porin edustan merialueen yhteistarkkailuun. Tarkkailua on tehty jo 1970-luvulta lähtien. Tutkimukset esimerkiksi osoittavat Kokemäenjoen ulpukoiden kuparipitoisuuksien laskeneen selvästi 2000-luvun alusta. Teollisuuden tekemien toimien positiiviset vaikutukset on siis mittauksin todennettu.
Aina kun käsitellään vaarallisia aineita, siihen liittyy myös riskejä aineiden pääsemisestä ympäristöön. Näiden riskien entistä parempi hallinta onkin yksi tärkeimmistä tulevaisuuden ympäristöteoista, mitä teollisuudelta odotetaan. Oman toiminnan riskienhallinnan lisäksi vaatimuksia riskienhallinnan parantamisesta tulisi ulottaa koko alihankintaketjuun.
Teollisuuden riskienhallinnan kehittämisellä voidaan estää joen tilan heikkenemistä. Kokemäenjoen hyvää tilaa ei voida kuitenkaan saavuttaa pelkillä teollisuuden toimilla. Tarvitaan toimenpiteitä myös muilta sektoreilta.
Kokemäenjoen varren teknologiametalliklusterin vesivastuullisuus -hankkeessa on koottu tietoa metalliteollisuuden vedenkäytöstä ja vesistöpäästöistä sekä joen tilasta ja tarvittavista toimista tilan parantamiseksi juuri julkaistuun raporttiin, johon voi tutustua alla olevasta kuvakkeesta. Satakuntaliitto rahoittaa hanketta Alueiden kestävän kasvun ja elinvoiman tukeminen (AKKE) -rahoituksella.
LISÄTIETOJA
Minna Haavisto
projektipäällikkö
044 710 5363
minna.haavisto@prizz.fi
