Vetytiekartan toteuttaminen vaatii yhteistyötä ja edunvalvontaa
Prizztech Oy julkaisi tammikuussa Satakunnan vetytalouden tiekartan vuoteen 2035, joka on laadittu yhteistyössä eri sidosryhmien kanssa. Satakunta haluaa olla vetytalouden edelläkävijä ja maakunnassa on sille hyvät edellytykset. Harjavallassa on käynnistynyt Suomen ensimmäinen teollisen kokoluokan vihreän vedyn tuotantolaitos, ja useita vetytalouden investointihankkeita on suunnitteilla eri puolille Satakuntaa.
Satakunnan vetytalouden tiekartassa todetaan, että toimintaympäristön on kehityttävä samaan tahtiin investointihankkeiden kanssa ja usean eri tahon on tehtävä samanaikaisia toimenpiteitä, jotta elinvoimaiset vetytalouden ekosysteemit voivat syntyä. Tämä edellyttää toimijoilta vahvaa yhteistyötä.
Toimenpiteitä tarvitaan monella sektorilla. Maakuntakaavassa on huomioitava vetytalouden kannalta tärkeät kohteet, kuten teollisuus- ja varastotoimintojen alueet, potentiaaliset uusiutuvan energian tuotantoalueet sekä kaasuverkko- ja voimajohtolinjaukset. Uusiutuvan energian tuotantoa on lisättävä. Sähköverkkoinfrastruktuuria on kehitettävä tukemaan sähkön siirtoa uusiutuvan energian tuotantopisteistä vetytalouden tuotantolaitoksiin. Vetytalouden tarvitsemaa vedyn, metaanin, e-polttoaineiden ja hiilidioksidin tuotanto-, varastointi- ja logistiikkainfrastruktuuria on rakennettava. Vetytalouden laitokset on integroitava osaksi energiajärjestelmää, jotta esimerkiksi niissä syntyvä lämpö saadaan hyödynnettyä kaukolämmön tuotannossa.
Puhtaan siirtymän edunvalvontaryhmä Satakuntaan?
Myös maakunnallinen edunvalvonta on tärkeää. Esimerkiksi valtakunnalliset kaasu- ja sähköverkkoyhtiöt Gasgrid ja Fingrid on pidettävä tietoisena vetytalouden etenemisestä maakunnassa. Edunvalvonnalla on pyrittävä varmistamaan, että verkkoyhtiöt priorisoivat Satakuntaan kohdentuvia investointejaan. Vetytiekartassa esitetään perustettavaksi Satakunnan puhtaan siirtymän ryhmä koordinoimaan edunvalvontaa ja yhteistyötä. Satakuntaliitto ja maakunnan kauppakamarit voisivat ottaa vetovastuun tällaisesta edunvalvontaryhmästä.
Edunvalvonnan kärjiksi tiekartassa nostetaan:
- Satakunta Suomen vetytalouden edelläkävijäksi
- merituulipuistojen rakentamisen varmistaminen ja edistäminen
- kanta- ja sähköverkkojen suotuisan kehittymisen varmistaminen
- vetyputken suotuisan linjauksen varmistaminen Satakunnassa ja sen rakentamisen aloittaminen Satakunnasta
- ydinvoiman hyväksyttävyyden varmistaminen vetytalouden osana
- biogeenisen hiilidioksidin talteenoton ja hyödyntämisen edistäminen
Vetyputken linjauksesta keskustellaan
Prizztech on jo käynyt aktiivista vuoropuhelua kaasuverkkoyhtiö Gasgridin kanssa valtakunnallisen vetykaasuputken linjauksista Satakunnan alueella. Kaasuputkelle on pyritty saamaan linjausta, joka palvelisi parhaalla mahdollisella tavalla suunnitteilla olevia vetytalouden hankkeita. Prizztech on käynnistänyt myös selvityksen paikallisten liityntäputkien linjauksista Meri-Porin teollisuusalueelta ja Harjavallan Suurteollisuuspuistosta valtakunnalliseen vetykaasun siirtoputkeen. Tarkoitus on laatia esisuunnitelmat Meri-Porin ja Harjavallan paikallisista vetyverkoista ja liityntäpisteistä vedyn runkoputkeen. Lisäksi Prizztechissä aiotaan tulevina vuosina panostaa vetytaloutta palvelevan sähköverkon kehittämiseen.
Satakunnan vetytalouden tiekarttaan voit tutustua tarkemmin osoitteessa www.prizz.fi/vetytiekartta. Tiekartta toteutettiin Satakuntaliiton myöntämällä AKKE-rahoituksella. Paikallisia vetyverkkosuunnitelmia toteutetaan 100H2-hankkeessa, jota Satakuntaliitto rahoittaa JTF-rahoituksella. Sähköverkon kehittämiseen Prizztech on hakenut rahoitusta Porin kaupungin ekosysteemisopimusrahoituksesta.
Lisätietoja:
Matti Luhtanen
projektipäällikkö
044 710 5347
matti.luhtanen@prizz.fi