Vesivastuullisuus ei synny pelkistä hyvistä aikomuksista

Kokemäenjoki. Sen vahva virta on vuosien saatossa saanut ympärilleen merkittävän teknologiametalliklusterin. Harjavallan Suurteollisuuspuisto on yksi tämän kokonaisuuden ytimistä, jossa useat yritykset muodostavat laajan teollisen kokonaisuuden niin tuotantoprosessien kuin vedenhallinnan osalta. Kokemäenjoen vesi sekä siitä saatava energia olivat ratkaisevassa roolissa tehtaiden sijoittumisen kannalta yli 80 vuotta sitten ja veden saatavuus on yhä toiminnan elinehto.

Teollisuuden vedenkäyttöön ja vesistövaikutuksiin kiinnitetään jatkuvasti enemmän huomiota, niin viranomaisten, asiakkaiden kuin yleisönkin toimesta. Yritystoimintaa ohjaavat lait sekä lupavaatimukset, mutta myös yritysten konsernivaatimukset sekä asiakkaiden toiveet. Prosessien jatkuvalla parantamisella vesistövaikutuksia on saatu pienennettyä ja luparajoja tarkastellaan viranomaisten toimesta säännöllisesti. Suurteollisuuspuiston suuryritysten luparajoja on tiukennettu 2000-luvulla useampaan kertaan. Yritykset myös osallistuvat ja kustantavat yhteisesti vuosittaiset vesistötarkkailut. Jokainen toteutettu mittaus, putkiveto sekä raportti osoittavat kuinka vedenkäyttöä kehitetään jatkuvasti ja järjestelmällisesti. Vesistövaikutuksia vähentävät toimenpiteet eivät ole yhtään vähemmän arvokkaita silloin, kun niiden toteuttaminen on muutenkin välttämätöntä.

Metalleista ei saa hintaa jokeen pumppaamalla

Kommunikaatiolla, yhteistyöllä, tiedonvaihdolla sekä koulutuksella on merkittävä vaikutus ympäristöriskien hallintaan – jokaisen teollisuudessa työskentelevän tulee ymmärtää omien valintojensa mahdolliset ympäristövaikutukset. Tämä koskee niin yrityksiä itseään kuin niiden alihankintaketjujakin, joten on tärkeää varmistaa, että kaikki osapuolet ymmärtävät oman roolinsa.

Teknologian kehittyminen tuo yrityksille uusia ja tehokkaampia tapoja seurata ja hallita omia ympäristövaikutuksiaan, kun energiatehokkuusratkaisut ja mittaustekniikka kehittyvät. Toisaalta vedenpuhdistuksen kehittämiseen ja metallien talteenottoon liittyy usein suuria ja kalliita investointeja. Ovatko asiakkaat valmiita maksamaan jatkuvasta parantamisesta?

Pelkän vesivastuullisuuden lisäksi yritykset investoivat usein välttämättömyydestä, esimerkiksi viranomaisvaatimuksien, kustannussäästöjen tai tulevaisuuden vedensaannin varmistamiseksi. Vesivastuullisuutta ei saavuteta pelkillä kauniilla sanoilla tai kiiltokuvamaisilla strategioilla, vaan todellinen muutos vaatii teknisiä ja kalliita prosesseja sekä muutoksia ajattelumalleihin sekä toimintatapoihin. Se mikä alkoi välttämättömyydestä voi johtaa kilpailuetuun, kustannussäästöihin sekä vesistövaikutusten pienenemiseen. Ehkä juuri siksi teollisuudessa saavutetut tulokset ovat pysyviä, ne perustuvat kestäviin rakenteisiin eivätkä väliaikaisiin kampanjoihin.

Harjavallan Suurteollisuuspuiston kaltaisissa kokonaisuuksissa vesivastuu ei silti ole vain yksittäisiä tekoja, vaan jatkuvaa yhteensovittamista: teknisiä ratkaisuja, valvontaa ja yhteistä ymmärrystä siitä, että joki on kaikkien elinehto. Vastuullisuutta on juuri se, että järjestelmä ohjaa kohti parempaa toimintaa.

Julia Pihlavisto-Hakala

Kirjoittaja on insinööri, joka on kiinnostunut vesivastuullisuudesta ja siitä, miten teollisuus ja vesistöt voidaan sovittaa toisiinsa tavalla, joka jättää ympäristön parempaan tilaan seuraaville sukupolville.