Logorivi Logorivi

Meri-Pori on mainio paikka vihreän vedyn ja metaanin tuotantoon


Meri-Poriin suunnitteilla olevat valtavat investoinnit merituulivoimaan, biokonversiolaitokseen ja vanadiinin kierrätyslaitokseen avaavat väylän myös vetytalouteen ja synteettisen metaanin valmistukseen.  Tämä käy selvästi ilmi Prizztech Oy:n tuoreesta Power to X -soveltuvuusselvityksestä.

Soveltuvuusselvityksessä tutkittiin, miten 20 MW uusiutuvaa tuulisähköä synteettiseen metaaniin varastoiva laitos (Power to X) soveltuisi Tahkoluotoon tai Kaanaankorpeen. Kyseinen laitos tarvitsee raaka-aineikseen sähköä, vettä ja hiilidioksidia, ja se tuottaa biokaasua vastaavaa synteettistä metaania, kaukolämpöä ja happea. Väli- ja/tai lopputuotteena syntyy myös vetyä. Näille syötteille ja tuotteille on runsaasti suunnitelmia sekä valmista infraa Tahkoluodossa ja Kaanaassa.

Tahkoluotoon on tehty hiljattain merkittävä metaani-investointi: LNG-terminaali ja sieltä metaaniputki Kaanaaseen.  Tahkoluodossa sijaitsee Suomen ensimmäinen merituulipuisto ja merituulipuistoon on suunnitteilla valtava laajennus. Lisäksi Tahkoluotoon on suunnitteilla vanadiinin kierrätystehdas, joka tarvitsee yhteyteensä merkittävää hiilidioksidin varastointia ja logistiikkaa. Suora yhteys uusiutuvaan sähköön, metaani-infra ja suunnitteilla oleva hiilidioksidi-infra ovat merkittäviä etuja mahdollisen laitosinvestoinnin kannalta.

Kaanaankorven teollisuuspuistoon on suunnitteilla biokonversiolaitos, joka tulee tuottamaan mm. metaania ja hiilidioksidia. Porin kaukolämpöverkko ulottuu myös Kaanaankorpeen. Kaanaankorven sijoituspaikan suurimpia etuja onkin synergia suunnitteilla olevan metaanin tuotannon kanssa, hiilidioksidin saatavuus ja ylijäämälämmön hyödynnettävyys kaukolämmön tuotannossa. 

Selvityksen johtopäätös oli, että synteettisen metaanin tuotanto ei ole toistaiseksi kannattavaa ilman tukia. Mikäli tuotantotukia asiaan myönnetään, on Meri-Pori ehdottomasti yksi Suomen parhaista paikoista synteettisen metaanin tuotantoon. Mikäli alueella olisi suoraa vedynkäyttöä, kannattavuus paranisi oleellisesti. Myös suora hapen tarve tai käyttäjä parantaisi kannattavuutta, mutta paljon vähäisemmin kuin vedyn käyttö.  Satakunnassa esimerkiksi Harjavallassa on kasvavaa vedyn ja hapen käyttöä.

Soveltuvuusselvitys toteutettiin EAKR-rahoitteisen ”Uusiutuvan energian investointeja Satakuntaan”
-projektin puitteissa ja selvityksen tekninen osuus tilattiin Rejlers Oy:ltä. Tästä linkistä voi ladata koko selvityksen.

 

Lisätietoja:

Jarkko Vuorela
044 710 5331