Isokin kasvihuone voisi lämmetä teollisuuden hukkalämmöllä Harjavallassa

Harjavallassa on raskaan teollisuuden keskittymä, joka tuottaa runsaasti hukkalämpöä. EU-rahoitteisessa Satakunnan biotalouden vahvistaminen ja varmistaminen BIOVAHVA-hankkeessa Prizztech käynnisti selvityksen hukkalämmön hyödyntämismahdollisuudesta kasvihuonetuotannossa. Rambollin toteuttaman esiselvityksen mukaan paikallinen teollinen hukkalämpö voisi kattaa 10 hehtaarin ympärivuotisen kasvihuoneen lämmöntarpeesta yli 90 prosenttia. Tämän kokoluokan kasvihuone olisi yksi Suomen suurimmista.

Selvityksessä tarkasteltiin kahden teollisuustoimijan hukkalämpövirtoja, niiden lämpötilatasoja ja ajallista kohtaavuutta kasvihuoneen tarpeen kanssa. Valtaosa kasvihuoneen lämmöntarpeesta olisi katettavissa suoraan toisen teollisen toimijan noin 70°C lämpöisellä hukkalämpövirralla. Toisen toimijan, noin 40°C lämpöisen hukkalämpövirran hyödyntäminen vaatisi lämpöpumppua, jolla lämpötilatasoa saataisiin nostettua 70°C tasolle.

Lisälämmön tarpeeksi arvioitiin alle 7 prosenttia koko kasvihuoneen tarvitsemasta noin 35 000 MWh lämmitysenergian määrästä. Se ajoittuisi pääosin kulutushuippuihin sekä teollisuuden huoltoseisokkeihin, jolloin hukkalämmön saatavuus tilapäisesti heikentyy.

Suuren kasvihuoneen lämmöntarpeen kattamiseen riittäisi suhteellisen pieni osa koko hukkalämpöpotentiaalista, vain noin 15 prosenttia käytettävissä olevasta hukkalämmöstä.

Selvityksessä tarkasteltiin useita toteutus- ja operointivaihtoehtoja hukkalämmön siirtämiseen teollisuuslaitoksilta kasvihuoneelle. Tarkastelussa oli erillinen hukkalämpöverkko erilaisilla operointivaihtoehdoilla sekä hukkalämpöverkko, joka olisi kytköksissä Harjavallan kaukolämpöverkkoon. Hukkalämpöverkkoon ja varalämpöjärjestelmään liittyvien investointien kokonaiskustannuksiksi arvioitiin 13–15 miljoonaa euroa. Varalämpöjärjestelmäksi selvityksessä ehdotetaan sähkökattilaa edullisen investointikustannuksensa vuoksi. Laskelmien mukaan hukkalämmön siirtohinta jäisi selvästi alle kaukolämmön hinnan, mikä mahdollistaa hukkalämmölle kilpailukykyisen hinnan kaukolämpöön verrattuna.

Selvitys osoittaa, että Harjavalta olisi erittäin potentiaalinen sijainti kasvihuoneelle, joka hyödyntäisi teollisuuden ylijäämälämpöä ruuantuotannossa. Harjavaltaan voisi syntyä laajempikin synerginen ekosysteemi, jossa mukana olisi esimerkiksi biokaasun tuotantoa kasvihuoneen biopohjaisista jätteistä. Biometaanin tuotannon sivuvirtana syntyvää hiilidioksidia voisi kenties myös hyödyntää kasvihuoneen hiilidioksidilannoituksessa. Hukkalämpöä kasvihuoneelle -selvityksen tulokset rohkaisevat jatkamaan kiertotalouden periaatteiden mukaisen kasvihuonetuotannon mallin suunnittelua BIOVAHVA-hankkeessa.

Lue koko selvitys: Hukkalämpöä kasvihuoneille (linkki, avautuu uuteen välilehteen)