Kokemäenjoki ja metalliteollisuuden vesivastuullisuus – uusi raportti julkaistu

Kokemäenjoen veden tila luokitellaan nykyään tyydyttäväksi – tavoitteena on hyvä tila. Tavoitteen saavuttamiseen on vielä matkaa, huolimatta siitä, että joen varren teollisuus on tehnyt paljon toimenpiteitä omien vesistöpäästöjensä pienentämiseksi. Aihetta käsitellään juuri julkaistussa Kokemäenjoki ja metalliteollisuuden vesivastuullisuus -raportissa. Raportissa on kuvattu joen varren teollisuusyritysten veden käyttöä, vesistöpäästöjä ja niiden seurantaa sekä Kokemäenjoen vesistön nykytilaa.

Vuonna 2023 jokivettä pumpattiin jäähdytystä varten Porin Kupariteollisuuspuiston ja Harjavallan Suurteollisuuspuiston alueilla yhteensä noin 28 miljoonaa kuutiota. Tämä vastaa joen keskimääräistä yhden vuorokauden virtaamaa. Jokiveden käyttö teollisuuden jäähdytysvetenä tai prosessivetenä edellyttää veden jonkinasteista puhdistamista ennen käyttöä, sillä jokivesi sisältää paljon kiintoainetta ja muita epäpuhtauksia. Käytön jälkeen jokeen palautettavalle vedelle on kirjattu ympäristölupiin tiukkoja raja-arvoja haitallisten aineiden, kuten raskasmetallien pitoisuuksille. Kuparia valmistavan ja käsittelevän teollisuuden ympäristölupien mukaan, jokeen laskettavan veden kuparipitoisuus saa olla vain neljänneksen hanavedelle sallitusta kuparimäärästä. Metallit ovat arvokkaita, joten kaikki mahdollinen halutaan ottaa talteen ja käyttää tuotteisiin.

”Toiminnanharjoittajien on suunniteltava ja toteutettava vesienhallintaan liittyviä toimia. Tämä tarkoittaa olosuhteiden tiedostamista, veden harkittua käyttöä, sen kierrättämistä sekä likaantuneen veden puhdistamista”, totesi Boliden Harjavalta Oy:n vastuullisuusjohtaja Hanna-Leena Heikkilä 7.5. järjestetyssä Kullan kallis Kokemäenjoki -seminaarissa. Seminaarissa käsiteltiin Kokemäenjoen tilaa ja metalliteollisuuden roolia veden käyttäjänä.

Kestävämpään ja tehokkaampaan vedenkäyttöön liittyvät investoinnit tehdään useimmiten taloudellisesta tarpeesta tai lupavaatimusten saavuttamiseksi. Laajemman vesivastuullisuusajattelun toivotaan tulevaisuudessa siirtyvän osaksi yritysten strategisia tavoitteita. Vesivastuullisuudessa kiinnitettään huomiota vesiriskeihin ja mahdollisuuksiin sekä tavoitellaan kestävää veden käyttöä ja hallintaa niin yrityksen sisällä kuin laajemminkin yhteistyössä sidosryhmien kanssa.

”Lähtökohtana on, että yritykset toimivat lainsäädännön ja lupaehtojen mukaisesti. Vesivastuutoimenpiteillä ylitetään minimivaatimukset”, totesi Pyhäjärvi-instituutin toiminnanjohtaja Teija Kirkkala seminaarissa. ”Puhdas ja laadukas vesi on suomalaisille yrityksille kilpailuetu ja varsinkin vientietu.”

Raskas metalliteollisuus nähdään yhä vesistöä merkittävästi kuormittavana. Teollisuudessa tehdyt vesiensuojelutoimenpiteet ovat kuitenkin olleet tehokkaita ja Kokemäenjoen kohtaama raskasmetallikuormitus on vähentynyt merkittävästi jo pelkästään 2000-luvulla. Yksi merkittävimmistä joen kuormittajista tällä hetkellä on ravinnevalumat maataloudesta ja muusta maankäytöstä. Niiden osalta toimenpiteet päästöjen vähentämiseksi eivät ole olleet yhtä tehokkaita. Jotta Kokemäenjoki saavuttaisi tavoitteissa määritellyn hyvä tilan, tarvitaan tulevaisuudessa yhä enemmän juuri poikkisektorista yhteistyötä vesistökuormitusten vähentämiseksi.

”Kokemäenjoen varren teknologiametalliklusterin vesivastuullisuus-hankkeessa lähdettiin selvittämään, millaista apua metalliteollisuus tarvitsee toimintansa vesivastuullisuuden parantamiseksi. Havaittiin, että teollisuudessa on jo tehnyt varsin paljon toimenpiteitä ja kehitys menee koko ajan oikeaan suuntaan kohti vesistöpäästöjen ja -riskien minimoimista. Tulevaisuudessa tarvitaankin enemmän avoimempaa ja aktiivisempaa vuoropuhelua eri tahojen välille sekä viestimistä toimenpiteistä, joilla on onnistuttu vähentämään toiminnan vesistövaikutuksia. Positiivisella viestinnällä kannustetaan myös uusia toimijoita huomioimaan ympäristöasioita entistä paremmin.” toteaa projektipäällikkö Minna Haavisto.  

Lue koko raportti täältä ja tutustu siihen, mitä Kokemäenjoen varren teollisuus on tehnyt joen tilan parantamiseksi sekä millaisia toimia seuraavaksi tarvittaisiin. Kullan kallis Kokemäenjoki – näkymiä metalliteollisuuden vesivastuullisuuteen -seminaarin tallenne on katsottavissa täällä.

Kokemäenjoki ja metalliteollisuuden vesivastuullisuus -raportti on toteutettu osana ”Kokemäenjoen varren teknologiametalliklusterin vesivastuullisuus” -hanketta, jota rahoittaa Satakuntaliitto AKKE-rahoituksella sekä Porin seudun kunnat.