Kokemäenjoen vesistön tila
Kokemäenjoen vesistö on Suomen viidenneksi suurin jokivesistö. Varsinainen joki on 121 kilometria pitkä ja saa alkunsa Sastamalasta, joen latvat ulottuvat pohjoisessa Ähtäriin ja idässä Päijänteelle. Kokemäenjoen valuma-alue kattaa 8 % Suomen pinta-alasta.
Sivun sisältö:
Kokemäenjoen pintavesien tila on tyydyttävä. Suurimman kuormituksen Kokemäenjoelle aiheuttaa Huittisten tienoilla siihen laskeva Loimijoki, jonka tila on välttävä.
Kokemäenjoen vesistön tilaa seurataan säännöllisesti monilla erilaisilla mittareilla. Vesistön tila voidaan seurannan ansiosta määritellä monipuolisen tutkimustiedon pohjalta. Vesistöjen ekologisen tilan luokittelu tehdään biologisten, fysikaalis-kemiallisten ja hydrologis-morfologisten laatutekijöiden pohjalta ja siinä käytetään asteikkoa: erinomainen, hyvä, tyydyttävä, välttävä ja heikko. Lue lisää pintavesien luokittelusta: www.vesi.fi/vesitieto/pintavesien-luokittelun-periaatteet
Kokemäenjoen ekologinen tila on vuoden 2019 arvioinnissa määritelty tyydyttäväksi. Kokemäenjokeen laskevan Loimijoen tila on välttävä, samoin jokisuiston tila on välttävä. Kokemäenjoen tila on parantunut edellisestä, vuosien 2006–2012 seuranta-aineistoihin perustuneesta luokituksesta. Merkittävimmät joen ekologista tilaa heikentävät tekijät ovat rehevöitymistä aiheuttava ravinnekuormitus sekä rakenteelliset muutokset kuten padot. Ravinnekuormitus on pääosin peräisin hajakuormituksesta alueen maataloudesta. Pistekuormittajista veden laatuun vaikuttavat selvimmin Luotsinmäen jätevedenpuhdistamon puhdistetut jätevedet, jotka voivat aiheuttaa joen pienillä virtaamilla ravinnepitoisuuksien lievää nousua sekä hygieenistä likaantumista.
Joen kemiallista tilaa heikentävät erityisesti palonestoaineina käytetyt bromatut difenyylieetterit (PBDE) sekä elohopea. Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistyksen vuonna 2022 tekemien mittausten perusteella bromattujen difenyylieetterien (PBDE) uusi ympäristölaatunormi kaloissa ylittyy Kokemäenjoen keskiosan, Pihlavanlahden - Kolpanlahden ja Baablinginlahden vesimuodostumissa. PBDE-aineet ovat kaukokulkeutuvia ja erittäin hitaasti hajoavia yhdisteitä. Niiden käyttö ja maahantuonti on nykyään kiellettyEU:ssa, ja EU on myös asettanut tiukat enimmäisrajat niiden pitoisuuksille vesiympäristössä. Raja-arvot ylittyvät yleisesti, ja niitä onkin arvosteltu liian tiukoiksi.
Kalojen elohopeapitoisuuden ympäristönlaatunormi ylittyy Kokemäenjoen keski- ja alaosassa. Osa elohopeasta on peräisin sedimenteistä, jonne sitä on kertynyt vuosien saatossa alueella toimineesta teollisuudesta. Elohopeaa päätyy jokeen myös ilmalaskeuman kautta. Pääasiassa fossiilisten polttoaineiden poltosta peräisin oleva elohopea voi kulkeutua alueelle kaukaakin.
”Kokemäenjoen ja Porin edusta n merialueen yhteistarkkailu vuonna 2022” -raportissaan KVVY toteaa, että suurin kuormitustekijä Kokemäenjoelle on Loimijoen hajakuormitus eli käytännössä valumat pelloilta. Jätevesien vaikutukset normaalivirtaamilla olivat vähäiset. Laimenemisolot olivat alivirtaamillakin kohtalaiset nykytason jätevesikuormitukselle, joka on laskenut merkittävästi pidemmällä aikavälillä mm. vesien käsittelyn kehittymisen ja metsäteollisuuden rakennemuutosten myötä. Vaikka metalliteollisuudesta pääsee edelleenkin jokeen pieniä määriä metalleja, on esimerkiksi ulpukoiden kuparipitoisuus pienentynyt 2000-luvun alusta.
Kokemäenjoen pohjan pintasedimenttejä on tutkittu seitsemästä pisteestä Kokemäen kaupungin ja jokisuiston väliseltä osalta. Tutkimusta on tehty vuodesta 1978 lähtien. Sedimenttien metallipitoisuudet ovat pääsääntöisesti laskeneet tarkkailuvuosien aikana. Harjavallan kohdalla kehitys on kuitenkin ollut toisenlainen. Harjavallan patoaltaassa ja sen alapuolella olevalla Lammaistenlahdella sedimenttien kadmium-, kupari- ja nikkelipitoisuudet ovat olleet voimakkaasti koholla 2000-luvulla. Osaltaan tähän on vaikuttanut jokeen näillä kohdin purkautuva metallipitoinen pohjavesi Suurteollisuuspuiston alta.
Kokemäenjoen veden laadun paranemisessa merkittävin tekijä on ollut metsäteollisuuden jätevesien aiheuttamien ongelmien häviäminen lähes kokonaan jokialueelta. Ratkaiseva muutos ajoittui vuoteen 1985, jolloin selluloosan valmistus loppui Tampereella ja Nokialla.
Vesi.fi -karttapalvelusta pääsee seuraamaan Suomen vesistöjen pintavesien tilaa valitsemalla vasemmalla olevasta Teema-valikosta pintavesien tilan. www.vesi.fi/karttapalvelu
Tavoitteena vesistön hyvä tila
Suomessa vesienhoitoa ohjataan kansallisella lainsäädännöllä, joka pohjautuu EU:n vesipuitedirektiiviin. Vesienhoidon tavoitteena on ehkäistä pinta- ja pohjavesien tilan heikkenemistä ja edistää tilan paranemista kohti hyvää tilaa. Kokemäenjoki kuuluu Kokemäenjoen – Saaristomeren – Selkämeren vesienhoitoalueeseen ja sille, kuten muillekin vesienhoitoalueille, on laadittu ELY-keskusten toimesta vesienhoitosuunnitelma. Nyt voimassa oleva vesienhoitosuunnitelma on jo kolmas laatuaan ja voimassa kaudella 2022–2027.
Vesienhoitosuunnitelmassa arvioidaan toimenpidetarvetta eri yhteiskuntasektoreittain. Yhdyskuntien ja teollisuuden toimenpiteiden katsotaan olevan nykyisellään jo riittäviä, mutta usean muun sektorin, kuten maa- ja metsätalouden, haja-asutuksen, liikenteen ja maa-ainesten oton, toimet nähdään riittämättöminä. Teollisuuden toimenpiteitä pystytään ohjaamaan ympäristölupamenettelyiden avulla, mutta vastaavaa ohjauskeinoa ei esimerkiksi maataloudelle ole.
Vesienhoitosuunnitelmassa on kuvattu toimenpiteitä ja ohjauskeinoja, joita tarvitaan läntisen Suomen vesien tilan parantamiseen. Erityinen tarve on vähentää rehevöitymistä aiheuttavaa ravinnekuormitusta. Kaukokulkeutuman tai sedimenteistä vapautuvan elohopean vähentämiseksi ei juuri ole keinoja. Teollisuuden päästöjen osalta katsotaan riittäväksi, että pysytään korkeintaan suunnittelukauden alkuvaiheen tasolla eli täytetään nykyiset lupamääräykset. Riskien hallintaa tulisi kuitenkin edelleen parantaa.
Lue lisää Kokemäenjoen vesienhoitosuunnitelmasta: www.ymparisto.fi/fi/luonto-vesistot-ja-meri/vedet-ja-vesistot/vesien-ja-merensuojelu/vesien-ja-merenhoidon-suunnitteluvaiheet-ja-toimijat/kokemaenjoen-saaristomeren-selkameren-vesienhoitoalue