Metalliteollisuus ja Kokemäenjoki

Kokemäenjokivarren teollisuuden historiaa

Kokemäenjoen varren teollinen historia on rikas ja monipuolinen, ja se on vaikuttanut merkittävästi alueen vesistöön. Joen varren teollistuminen alkoi 1800-luvun puolivälissä, kun alueelle perustettiin ensimmäiset sahat ja myllyt. Joen vesivoimaa hyödynnettiin teollisuuden tarpeisiin, ja se toimi myös tärkeänä kuljetusväylänä puutavaran uitossa. 1900-luvun alussa Kokemäenjoen varrella alkoi voimakas sellu- ja paperiteollisuuden kehitys. Monet Suomen suurimmista metsäteollisuusyrityksistä perustivat tehtaitaan joen varrelle. Teollinen toiminta vaati suurta määrää vettä. Tehtaiden jätevedet sisälsivät haitallisia aineita, jotka päätyivät jokeen ja heikensivät sen vedenlaatua.

1930- ja -40-luvuilla Kokemäenjoen varteen perustettiin paljon metalli- ja kemianteollisuuden laitoksia, esimerkiksi Äetsään, Harjavaltaan ja Poriin. Sijainnit valikoituivat saatavissa olevien hyödykkeiden, eli energian- ja vedensaannin mukaan. Sotateollisuus vaati paljon kuparia ja Imatralla sijainnut kuparisulatto jouduttiin jatkosodan aikana siirtämään kiireellä itärajan tuntumasta mahdollisimman kauaksi länteen. Paikaksi valikoitui Harjavalta. Tietoa jätevesien haitallisista vaikutuksista oli rajallisesti ja sääntely oli hajanaista.

Jokiveden laadun heikkeneminen teollisuuden päästöjen seurauksena vaikutti merkittävästi joen ekosysteemiin ja kalakantoihin. Ongelmat olivat selvimpiä joen alajuoksulla Porin alueella, jonka lävitse virtasivat koko yläjuoksun teollisuuden jätevedet. 1960- ja 1970-luvuilla vesistöjen saastuminen alkoi herättää huolta, josta seurasi ympäristönsuojelutoimia, teknistä kehitystä ja sääntelyä, joilla pyrittiin vähentämään teollisuuden haitallisia vaikutuksia vesistöihin. Ensimmäinen kansallinen vesilaki säädettiin 1962. Vuonna 1961 perustettiin Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys (KVVY), jonka tavoitteena oli kerätä tietoa vesien tilasta ja edistää vesiensuojelua. Yhdistys onkin seurannut Kokemäenjoen tilaa vuosittaisilla seurannoilla aina vuodesta 1975 alkaen.

Nykytilanne

Nykyään teollisuuslaitokset noudattavat tiukkoja ympäristönormeja ja joen vedenlaatu on parantunut huomattavasti aiemmasta. Viranomaisten yrityksille myöntämissä ympäristöluvissa määritellään, millaiset päästöt on sallittuja. Yritysten on seurattava jokeen päätyvän jätevetensä laatua ja raportoitava siitä säännöllisesti viranomaisille. Päästöille asetetut rajat ovat tiukentuneet vuosien saatossa merkittävästi, mikä on edellyttänyt teollisuudelta jatkuvaa toiminnan parantamista ja jätevesien käsittelyn tehostamista.

Teollisuuslaitokset ovat tehneet paljon toimenpiteitä, jotta ne pystyvät täyttämään jatkuvasti kiristyviä ympäristölupavaatimuksia. Teollisuus ei olekaan koko joen kannalta enää merkittävin kuomittaja, vaan veden laatua eniten pilaavat tekijät tulevat muualta, kuten esimerkiksi ravinnevalumina maankäytöstä ja maa- ja metsätaloudesta.

Alla olevan Lisätietoa-valikon kautta löydät tietoa Satakunnan teknologiametalliklusterista, sen vesistövaikutuksista sekä Kokemäenjoen tilasta.

Kullan kallis Kokemäenjoki - näkymiä metalliteollisuuden vesivastuullisuuteen -seminaarin tallenne löytyy täältä: https://www.youtube.com/live/yqMfXEPcykU

Sivu on toteutettu Kokemäenjoen teknologiametalliklusterin vesivastuullisuus -hankkeessa. Hanke toteutettiin Satakuntaliiton myöntämällä Alueiden kestävän kasvun ja elinvoiman tukeminen (AKKE) -rahoituksella. Hankkeen toteutusaika oli 1.1.2023-31.12.2025.