Lataa tästä yrittäjyyskasvatuksen strategia PDF-muodossa

Yrittäjyyskasvatuksen strategia on luotu lapsille ja nuorille, jotka työskentelevät työelämässä vielä 2070-luvulla. Meidän on mahdotonta ennustaa millaisessa työelämässä he ovat vuosikymmenien kuluttua. Yrittäjyyskasvatustyömme tavoitteena onkin kehittää heidän valmiuksiaan sellaisiksi, että he pärjäävät tulevaisuuden työelämässä - oli se millainen tahansa. Onnistunut yrittäjyyskasvatustyö edellyttää yhteistä tahtotilaa tulevaisuudesta kaikilta maakunnan toimijoilta. Yhteistyön ja vahvan toimijoiden verkoston tavoitteena on huolehtia, että jokainen satakuntalainen lapsi ja nuori löytäisi oman paikkansa tulevaisuuden työelämässä. 

Strategiatyön tausta

Yrittäjyyskasvatuksen tulevaisuus 2022 -strategiatyö toteutettiin vuonna 2019. Edellinen Satakunnan maakunnallinen strategia oli toteutettu vuonna 2010. Kyseisessä strategiassa määriteltiin suuntaviivat vuosille 2010-2015. Yhdeksän vuotta sitten luodut tavoitteet tukivat silloista voimassa olevaa opetussuunnitelmaa. Uuden strategiatyön valmistelussa hyödynnettiin mm. seuraavia tausta-aineistoja: Satakunnan maakuntaohjelmaa 2018-2021, opetussuunnitelmat sekä ammatillisen koulutuksen reformi. Lisäksi projektiryhmä perehtyi laajasti Suomessa viimeisen viiden vuoden aikana luotuihin maakunnallisiin yrittäjyyskasvatuksen strategioihin sekä yrittäjyyskasvatuksen tutkimusaineistoihin. Hankkeen toteutusalueena oli koko Satakunta. 

Näin strategia toteutettiin

• Hankkeessa toteutettiin viisi työpajaa, joihin osallistui kaikkiaan yli 60 opetusalan ja elinkeinoelämän edustajaa. Tämän lisäksi puhelimitse haastateltiin rehtoreita ym. sivistys- ja elinkeinoalan toimijoita kymmenkunta. Strategiatyön koordinoinnista vastasi Prizztech
• Strategiaan on laadittu maakuntatason tavoitteet ja painopistealueet yrittäjyyskasvatukselle vuosille 2020 – 2022. Painopisteiksi on valittu valmistelutyöpajoissa ja -haastatteluissa voimakkaasti esiin nousseet oppijoiden tulevaisuudessa tarvitsemat taidot, yrittäjyyskasvatuksen jatkuvuuden turvaaminen sekä yrittäjämäisen pedagogian jalkauttaminen oppilaitoksiin. 
• Tarkan vuosiluokkatasoisen suunnitelman sijaan jokainen painopistealue on avattu tavoitteiksi ja niihin liittyviksi toimenpiteiksi, joiden käytännön toteutus voidaan sovittaa ja sitoa kunkin kunnan ja oppilaitoksen toimintasuunnitelmaan sopivaksi. Erilaisia mahdollisia toteutustapoja on luotu kuvaksi auttamaan käytännön suunnittelussa. 
• Yrittäjyyskasvatuksen toteutumisessa verkosto on tärkeä. Eri tahot luovat yhdessä sen toimintaympäristön, jossa lapset ja nuoret sekä vanhemmatkin opiskelijat voivat yrittäjyyskasvatusta saada. Strategiassa on avattu eri toimijoiden rooleja ja tehtäviä. Selkeä roolitus edesautttaa tavoitteiden saavuttamista sekä vahvistaa maakunnallisen yrittäjyyskasvatuksen verkostoa.